Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Etusivu » Vuosi 2018 oli Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle kiireinen – palokuolemia nolla!
Ajankohtaista

Vuosi 2018 oli Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle kiireinen – palokuolemia nolla!

(19.2.2019)

Palotarkastuksia ja valvontatehtäviä lähes 7000 – hälytystehtäviä yli 3000

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen henkilökunta teki vuoden 2018 aikana onnettomuuksien ehkäisemiseksi lähes 7000 palotarkastusta ja muuta valvontatehtävää. Viimeisen kahden vuoden aikana valvontatehtävien määrä pelastuslaitoksella on kasvanut noin kaksitoista prosenttia. Pelastuslaitoksella tehtiin lisäksi yli 250 muuta onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää asiantuntijatehtävää. Turvallisuuskoulutuksissa- ja tapahtumissa kohdattiin alueella yli 25 000 ihmistä.

Hälytystehtäviä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella oli vuonna 2018 hiukan yli 3000. Myös hälytystehtävien määrässä on edelliseen vuoteen verrattuna selvää kasvua. Erityisesti maastopalot ja ensivastetehtävät työllistivät pelastuslaitosta aiempaa enemmän. Alueen sopimuspalokuntien rooli pelastustoiminnassa oli myös viime vuonna merkittävä – noin kolmasosa kaikista hälytystehtävistä suoritettiin pelastuslaitoksen arvion mukaan puhtaasti sopimuspalokuntien voimin.

Toimintavalmiusajat toteutuivat pelastuslaitoksella vuonna 2018 hyvin. Kiireellisissä pelastustehtävissä toimintavalmiusaika toteutui ensimmäisen yksikön osalta 89 prosentissa ja toimintakykyisen pelastusryhmän osalta 86 prosentissa tehtävistä. Palvelutasopäätöksessä määritetty tavoitetaso toimintavalmiusaikojen toteutumiselle on 75 prosenttia.

Erityisen paljon pelastuslaitoksella mieliä lämmittää se, että vuonna 2018 Etelä-Karjalassa ei menehtynyt yhtään henkilöä tulipalossa. Myös liikenneonnettomuuksissa menehtyneiden määrä laski edellisvuodesta.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut sille annetut taloudelliset tavoitteet vuosille 2017-2018 (2017 + 213 890€, 2018 -25821€). Pelastuslaitoksella työskenteli vuonna 89 päätoimista henkilöä per 100 000 asukasta. Sopimuspalokuntalaisia Etelä-Karjalan alueella oli 385 per 100 000 asukasta.

Onnettomuuksia ehkäistään aktiivisella valvonnalla ja neuvonnalla

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella tehtiin vuonna 2018 yhteensä 6 964 erilaista palotarkastusta ja muuta valvontatehtävää jakautuen seuraavasti:
- Määrävälein valvottaviin liike-, teollisuus- ja julkisiin rakennuksiin (A1-A6-kohdetyypit), suoritettiin yhteensä 561 määräaikaista palotarkastusta.
- Asuinrakennusten ja vapaa-ajanrakennusten omavalvontalomakkeita (paloturvallisuuden itsearviointi) käsiteltiin yhteensä 4 183 kpl, joka on 85 % lähetetyistä lomakkeista.
- Asuin- ja vapaa-ajan rakennuksiin suoritettiin 606 määräaikaista palotarkastusta. Tarkastukset kohdistuivat pääasiassa edellisen vuoden omavalvonta-alueen jälkivalvontaan ja osa kotona asumisen turvallisuus hankkeeseen (KAT-hanke) liittyvistä kotikäynneistä on kirjattu määräaikaisena palotarkastuksena.
- Asiakirjavalvontaa suoritetiin yhteensä 1010 kpl.
Muita palotarkastuksia ja kemikaalilainsäädännön mukaisia valvontatehtäviä oli yhteensä 604 kpl.

Valvontatehtävien määrä vuosina 2018 ja 2017 on ollut lähes sama, mutta vuodesta 2016 kasvua on ollut jopa kaksitoista prosenttia. Selittävänä tekijänä tähän on erityisesti erilaisen asiakirjavalvonnan lisääntyminen. Ylimääräiset palotarkastukset ovat lisääntyneet esimerkiksi paloriski-ilmoitusten ja Kotona asumisen turvallisuus (KAT) -hankkeen vuoksi. Vuonna 2018 tehtiin lisäksi noin kolmesataa asuinrakennusten määräaikaista palotarkastusta enemmän kuin edellisenä vuonna.

Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyen tehtiin myös yli 250 erilaista asiantuntijatehtävää. Asiantuntijatehtäviä ovat esimerkiksi lausuntojen antaminen rakentamiseen ja maankäytön suunnitteluun sekä muut neuvontakäynnit. Määrällisesti eniten annettiin rakennusvalvonnoille rakennuslupalausuntoja.
Pelastuslaitoksen neuvontapuhelimen ja – sähköpostin kautta voi saada virka-aikana ohjeita, neuvontaa ja opastusta paloturvalliseen rakentamiseen, pelastussuunnitelmien laadintaan ja muihin onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2018 neuvontapäivystäjille tuli yhteensä 1 701 yhteydenottoa, joista 738 oli puheluja ja 963 sähköposteja. Yhteydenottojen aiheina esiin nousivat erityisesti omavalvonta, asiakirjavalvonta ja yleisötapahtumat.

Omavalvonnassa havaittiin, että rivi- ja kerrostaloissa pelastussuunnitelmat ovat usein puutteellisia. Pientalojen asukkailta taas unohtuvat nuohous ja palovaroittimet. Kesämökeiltä puuttuvat puolestaan talonumerointi ja alkusammutuskalusto.

Pelastuslaitoksen omavalvonta (paloturvallisuuden itsearviointi) kohdistuu vuosittain vaihtuvalle alueelle ja se käsittää noin kymmenen prosenttia koko asuin- ja vapaa-ajan rakennusten rakennuskannasta. Yksittäisessä kiinteistössä omavalvonta suoritetaan siis kymmenen vuoden välein. Omavalvonnassa asukas tarkastelee asuinympäristönsä ja toimintatapojensa turvallisuutta. Apuna asiassa on pelastuslaitoksen postitse lähettämä omavalvontalomake joka palautetaan pelastuslaitokselle.

Vuoden 2018 omavalvonnan tulosten perusteella voidaan todeta, että noin viidennes havaituista puutteista pientaloissa liittyy vuosittaiseen nuohoukseen. Pientaloille tyypillisiä puutteita ovat myös palovaroittimien liian vähäinen määrä tai testaus säännöllisesti ja helposti syttyvän materiaalin säilyttäminen rakennuksen välittömässä läheisyydessä.

Kesämökkien ja muiden vapaa-ajan asuntojen kohdalla yleisin puute on näkyvän talonnumeron puuttuminen. Talonumeroinnin puute voi hidastaa avun saapumista perille merkittävästi hätätilanteessa. Vapaa-ajan asuntojen muita tyypillisiä puutteita olivat alkusammutuskaluston puuttuminen ja nuohouksen puute. Vapaa-ajan asunnot tulee nuohota kerran kolmessa vuodessa.

Taloyhtiöiden osalta puutteita vuoden 2018 omavalvonnassa havaittiin erityisen runsaasti – rivitaloissa jopa joka toisessa talossa. Tyypillisimmin omavalvonnassa havaitut puutteet liittyivät taloyhtiön pelastussuunnitelmaan – sitä ei ole joko laadittu ollenkaan, se ei ole päivitetty tai se on muuten puutteellinen. Pelastussuunnitelma tulee laatia taloyhtiöihin joissa on vähintään kolme asuntoa. Taloyhtiöissä puutteita oli myös esimerkiksi opastuksissa (esimerkiksi talonumerointi, alueopastaulu tai yksittäiset opasteet kuten veden pääsulku, sähköpääkeskus tai väestönsuoja). Viime aikoina julkisessa keskustelussakin puheenaiheena ollut väestönsuojien kunnossapito todettiin omavalvontaan kuuluneiden kerrostalojen osalta puutteelliseksi kymmenessä prosentissa palautuneista lomakkeista.

Pelastusviranomainen arvioi asuinrakennusten ja vapaa-ajanasuinrakennusten osalta palautuneiden omavalvontalomakkeiden perusteella mahdolliset jälkivalvontatarpeet. Vuonna 2019 valvontaa jatketaan valvontakäynnein ensisijassa niihin pien- ja kerros- ja rivitaloihin, joista omavalvontalomaketta ei ole palautunut tai valvontakäynti on arvioitu muuten tarpeelliseksi. Lisäksi voidaan suorittaa pistokoeluonteista valvontaa kaikkiin edellisenä vuonna olleisiin omavalvontakohteisiin.

Lisätietoa omavalvonnasta:
https://www.ekpelastuslaitos.fi/Asukkaille/Omavalvonta-ja-palotarkastukset

Turvallisuuskoulutuksissa seurattiin muuttuvaa toimintaympäristöä – kohderyhminä erityisesti lapset, nuoret, ikäihmiset ja keskussairaalan henkilöstö

Pelastuslaitoksen eri turvallisuuskoulutuksissa ja – tapahtumissa kohdataan vuosittain noin kaksikymmentä prosenttia alueen koko väestöstä eli yli 25 000 ihmistä. Turvallisuuskoulutusten järjestämisessä ja kohderyhmien valinnassa seurataan toimintaympäristön muutoksia ja valtakunnallista riski- onnettomuuskehitystä.

Vuonna 2018 pelastuslaitoksen tarjoamien turvallisuuskoulutusten ja -tapahtumien kohderyhmänä olivat erityisesti lapset, nuoret ja ikäihmiset. Lapsille ja nuorille järjestettiin esimerkiksi paloasemille vierailuja, joiden yhteydessä annettiin turvallisuuskoulutusta ikäryhmään sopivalla tavalla. Ikäihmisten ja maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ammattilaisille ja järjestöjen edustajille on järjestetty turvallisuuskoulutusta eri puolilla Etelä-Karjalaa.

Uuden keskussairaalan avaaminen Lappeenrantaan näkyi myös pelastuslaitoksen turvallisuuskoulutustyössä – uuden sairaalan henkilökunta oli yksi vuoden 2018 suurimmista koulutuskohderyhmistä.  

Hälytystehtävissä kasvua - kuiva kesä työllisti pelastuslaitosta aiempaa enemmän

Vuonna 2018 pelastuslaitokselle tuli 3019 hälytystehtävää. Vuonna 2017 niitä oli 2608. Tehtävämäärissä kasvoivat erityisesti maastopalo- ja ensihoitotehtävien määrä.

Kuiva kesä 2018 näkyi maastopalotehtävissä, joita Etelä-Karjalassa oli vuoden aikana yhteensä 95. Vuonna 2017 – jolloin kesä oli sateinen - maastopalotehtäviä oli koko maakunnassa 60. Maastopalotehtävissä näkyi kasvua erityisesti Lemillä, Ruokolahdella ja Savitaipaleella. Rautjärvellä ei ollut vuonna 2018 kuivasta kesästä huolimatta yhtään maastopaloa.

Maastopalojen määrät 2018 / 2017 kunnittain:

Imatra 9 / 10
Lappeenranta 31 / 25
Lemi 7 / 0
Luumäki 13 / 11
Parikkala 3 / 2
Rautjärvi 0 / 1
Ruokolahti 16 / 2
Savitaipale 11 / 4
Taipalsaari 5 / 5

Ensivastetehtävissä oli Etelä-Karjalassa myös merkittävää kasvua. Vuonna 2018 pelastuslaitoksella oli ensivastetehtäviä 683 ja vuonna 2017 niitä oli 572. Myös ensivastetehtävien kasvuun yksi syy voi olla kuuma kesä, joka aiheutti terveysongelmia esimerkiksi ikäihmisillä ja erityisryhmillä.

Rakennuspalojen määrä on Etelä-Karjalassa pysynyt lähes samana viimeisen kahden vuoden ajan: vuonna 2018 rakennuspaloja oli 53 ja vuonna 2017 niitä oli 51.

Rakennuspalojen määrät 2018 / 2017 kunnittain ovat:

Imatra 8 /9
Lappeenranta 17 / 22
Lemi 0 / 1
Luumäki 3 / 3
Parikkala 4 / 5
Rautjärvi 8 / 3
Ruokolahti 7 / 4
Savitaipale 4 / 2
Taipalsaari 2 / 2
Rakennuspaloissa ja rakennuspalovaara – tilanteissa oli pelastuslaitoksen arvion mukaan uhattuna omaisuutta noin 370 000 000 euron edestä. Tästä omaisuudesta saatiin pelastettua 99 % eli noin 366 000 000 euroa.
Myös liikenneonnettomuuksien määrä pysyi edellisvuodesta lähes samana: vuonna 2018 Etelä-Karjalan alueella oli 364 liikenneonnettomuutta ja vuonna 2017 niitä oli 366.

Vuonna 2018 automaattiset paloilmoittimet aiheuttivat pelastuslaitokselle 525 tarkastus- tai varmistustehtävää. Vuonna 2017 vastaavia tehtäviä oli 517.

Eläinpelastustehtäviä oli pelastuslaitoksella 68 vuonna 2018 ja 52 vuonna 2017.

Sähkölaitteet ja ihmisen huolimattomuus tulipalojen aiheuttajina – palokuolemia nolla!

Rakennuspalojen suurimmaksi aiheuttajaksi Etelä-Karjalassa arvioitiin vuonna 2018 ihmisen toiminta ja toiseksi suurimmaksi aiheuttajaksi koneen tai laitteen vika.
Pelastuslaitoksen palontutkintaryhmä suoritti vuoden aikana kuusitoista palontutkintaa. Palontutkinnassa selvitetyissä tapauksissa yleisin syttymissyy tulipaloon oli sähkölaitteisto.

Erilaisten tulipalojen syttymissyyt ovat yksilöllisiä, mutta suurena yhteisenä tekijänä on nähtävissä ihmisen huolimattomuus. Henkilövahinkoja aiheuttaneissa tulipaloissa oli merkittävässä roolissa savuke, joista syttyneissä tulipaloissa loukkaantui vakavasti kolme henkilöä.

Myös vuoden 2018 maastopaloista suurin osa (45) on arvioitu aiheutuneen ihmisen toiminnasta. Muita merkittäviä syitä maastopalon syttymiselle on ollut luonnontapahtuma tai – ilmiö (27) ja koneen tai laitteen aiheuttama vika (11). Maastopaloista suurin osa oli metsämaastossa (45). Tuotantokäytössä olevilla turvesoilla oli vuonna 2018 viisi maastopaloa.
Vuonna 2018 Etelä-Karjalassa ei menehtynyt yhtään ihmistä tulipalossa. Vuonna 2017 tulipaloissa menehtyi Etelä-Karjalassa kolme ihmistä.

Myös liikenneonnettomuuksissa menehtyneiden määrä laski: vuonna 2018 menehtyneitä oli kolme. Vuonna 2017 liikenneonnettomuuksissa menehtyi alueella yhdeksän henkilöä.

Varautumista suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin kehitettiin yhdessä alueen muiden viranomaisten, kuntien, järjestöjen ja liike-elämän kanssa

Vuoden 2018 aikana pelastuslaitos harjoitteli erityisen runsaasti yhteistoimintaa häiriötilanteissa yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa. Maakunnassa järjestettiin esimerkiksi alueellinen valmiusharjoitus, laajamittaisen maahantulon harjoitus, Lappeenrannan lentokentän suuronnettomuusharjoitus ja Jäätyvä – harjoitus joka käsitteli laajaa sähköhäiriötä. Pelastuslaitokselta ja alueen sopimuspalokunnista yhteistoimintaharjoituksiin osallistui runsaasti henkilöstöä. Lisäksi järjestettiin useita pienempiä paikallisia harjoituksia.

Pelastuslaitos vastasi vuonna 2018 Etelä-Karjalan alueellisen riskinarvioinnin prosessista sisäministeriön toimeksiannon mukaisesti. Riskinarvio päivitettiin yhteistyössä alueen turvallisuus- ja valmiustoimikunnan EKTURVAn sekä kuntien turvallisuus- ja varautumistoimikunnan KUNTATURVAn kanssa. Yhteisessä alueellisessa riskinarviossa todettiin, että Etelä-Karjalan suurimmat alueelliset riskit liittyvät vilkkaaseen raide- ja maantieliikenteeseen sekä laajamittaiseen maahantuloon. Lappeenrannan lentokentän kasvaneen toiminnan vuoksi viranomaiset ovat yhdessä tehostaneet lentokentän suuronnettomuusvalmiutta. Eri toimijoiden yhteistä maakunnallista riskinarviointia ja harjoittelua kehitetään alueella edelleen.

Hankkeiden avulla katsotaan tulevaisuuteen

Pelastuslaitos kehitti toimintaansa aktiivisesti vuonna 2018 esimerkiksi erilaisten hankkeiden avulla. Kotona asumisen turvallisuus (KAT) – hankkeessa kehitettiin edelleen verkostomaista yhteistyötä asumisen riskien ennakointiin ja torjuntaan sekä julkaistiin www.kotonaasumisenturvallisuus.fi sivusto, jossa mukana sähköinen asumisturvallisuustesti. EKRPAS –hanke toi dronet pelastuslaitoksen arkipäivään. KIRADIGI – hankkeessa puolestaan kehitettiin rakennusten tietomalleista digitaalisia työkaluja pelastusviranomaisen työhön rakennusten turvallisuuden hallinnassa. Lisäksi pelastuslaitos oli aktiivisesti mukana myös muussa pelastusalan valtakunnallisesti kehitystyössä

Pelastuslaitoksen hankkeista pääosa jatkuu myös vuonna 2019.
Lisätietoa hankkeista: https://www.ekpelastuslaitos.fi/Tietoa-meista/Hankkeet


-------------------------------

Lisätietoja varten pyydämme ottamaan yhteyttä pelastuslaitoksen viestintäpäällikköön, joka ohjaa oikean asiantuntijan puheille kuhunkin aihepiiriin liittyen:

Johanna Franzén
Viestintäpäällikkö
Etelä-Karjalan pelastuslaitos
puh. 040 596 1997
johanna.franzen@ekpelastuslaitos.fi